Rakenteilla oleva Olkiluodon uraanivoimala tuottaa vuodessa noin 40 tonnia korkea-aktiivista ydinjätettä. Ennen loppusijoitusta käytettyä polttoainetta pitää jäähdyttää vähintään 20 vuotta. Välivarastointi tehdään voimalan läheisyydessä. Suomen käytetyn uraanijätteen loppusijoitusmenetelmä perustuu Ruotsissa 30 vuotta kehitettyyn KBS-3 menetelmään.
Ruotsin SKB:n (Svensk kärnbränslehantering) mukaan ydinjäte tulisi eristää ympäristöstä ainakin 100 000 vuotta. USA:n tiedeakatemia sanoo, että loppusijoitus olosuhteiden turvallisuus tulisi taata 300 000-1 000 000 vuotta.¹
Kansainvälisessä tiedejulkaisussa julkaistiin 2007 todistus uraanijätteen varastoinnissa käytettävien kuparikapselien korroosioalttiudesta hapettomassakin vedessä. Tukholman teknillisen korkeakoulun dosentti Gunnar Hultquistin on yhdessä kahden kollegansa kanssa julkaissut tutkimuksensa kansainvälisessä julkaisussa “Electrochemical and Solid-State Letters”. Pahimmassa tapauksessa kapselit kestäisivät vain tuhat vuotta sadantuhannen sijaan.² Posivan loppusijoitusmenetelmä perustuu kuparikapseleihin ja hapettomaan tilaan.
Loppusijoitussuunnitelmalle KBS-3 muodostaa riskin myös mahdollinen jääkausi. Jääkauden aikana jää painaisi kallioperää alas ja kohdistaisi kovaa painetta kuparikapseleihin. Kuparikapseleita voi vahingoittaa myös mannerjään vetäytyessä sulava vesi. Kapselit voivat vahingoittua myös jääkaudelle tyypillisen maanjäristyksen seurauksena.³ Viime jääkaudesta aikaa on 9 000 vuotta.
Lähteet:
- Ulla Klötzer: Säteilevä Tulevaisuus Osa 1 Atomit Rauhan Käytössä
- Kauppalehti: Tutkijat epäilevät ydinjätetekniikkaa Pohjoismaissa.
- Posiva: Lyhennelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta