Mitä uraani on?

Uraani on radioaktiivinen myrkyllinen raskasmetalli, joka on maankuoressa yhtä yleinen kuin tina. Sitä arvioidaan olevan maapallolla 63 biljoonaa tonnia. Uraania ei esiinny maapallolla tasaisesti, vaan sitä on geologisten toimintojen tuloksena kasautunut muutamille alueille. Uraani kulkeutuu maan syvemmistä osista pintaan ja tuottaa lämpöä. Jos se kulkeutuisi pinnasta maapallon keskustaa kohden, olisi maapallolla runsaammin maajäristyksiä ja olot voisivat olla liian epävakaita elämälle.

Uraani koostuu isotoopeista 238 (99.28 %), 235 (0.71 %) ja 234 (0.005 %). Isotoopit eroavat toisistaan siinä, että niillä on ytimissään eri määrä neutroneja. U 235:n ydin halkeaa helposti ja sitä käytetään atomivoimaloissa. Voimaloissa ydintä pommitetaan ylimääräisillä neutroneilla. Ne hajottavat ydintä ja vapautuu paljon energiaa. U235:n puoliintumisaika on 700 miljoonaan vuotta ja U238:n 4.5 miljardia vuotta. Puoliintumisajassa aineen radioaktiivisuus on puolittunut. Vesiliukoisena uraani on hengenvaarallinen ja se kulkeutuu juomaveden ja hengityksen kautta elimistöön. Siellä se kertyy munuaisiin, maksaan ja luustoon syrjäyttäen kalsiumia. Suurin osa poistuu virtsan kautta, jolloin voidaan altistua munuaisvaurioille. Sen hajoamistuotteen, radonin, on todettu aiheuttavan keuhkosyöpää. Toistuva altistus radioaktiivisista aineista peräisin olevalle säteilylle voi rikkoa tai muuttaa perimää eli DNA:ta, mikä voi johtaa syövän syntyyn.

Mitä säteily on?

Säteilyä ei voi aistein havaita. Sitä on kahdenlaista; sähkömagneettista ja hiukkassäteilyä. Radioaktiiviset aineet lähettävät lyhytaaltoista sähkömagneettista säteilyä (röntgen- ja gammasäteily) sekä hiukkassäteilyä (alfa- ja beetasäteily), jotka kykenevät rikkomaan aineen perusosia kuten atomeja ja molekyylejä. Esimerkiksi röntgenlaitteiden tuottama säteily on peräisin radioaktiivisista aineista. Pitkäaaltoista säteilyä on mm. näkyvä valo, radioaallot ja mikroaallot. Niitä hyödynnetään kännyköissä sekä mikroaaltouuneissa.

Tunnetuimpia radioaktiivisia säteilijöitä ovat uraani, torium, cesium, strontium ja jodi. Ne kaikki ovat raskaita epävakaita aineita, jotka pitkän ajan kuluessa hajoavat kevyemmiksi aineiksi. Esimerkiksi uraani hajoaa 14-portaisessa ketjussa lopulta lyijyksi. Ketjussa syntyvistä 14:sta aineesta tunnetuimpia ovat torium, radon ja vismutti sekä kaasumainen radon. Yli puolet suomalaisten saamasta taustasäteilystä tulee radonista. Sitä kulkeutuu maaperän huokosissa ja pääsee asuntoihin rakennusten perustusten kautta. Radioaktiivisinta maaperä on Kaakkois-Suomessa.