Yleiskatsaus kaivoshankkeisiin

Kuvia Arevan uraanikaivosalueelta Ranskasta

Lähde: Thierry Lamierau /Association Sources et Rivières du Limosin (Limousinen Lähteet ja Joet -yhdistys)

Osa I: Kaivostoiminta + tehdas
Osa II: Jätteidenkäsittely
Osa III: Tänään

Diaesitys

Tiivistelmä uraanihankkeista Kuusamossa ja muualla Suomessa.

Kartta-aineistoa ja toimijat

TEM: Suomessa sijaitsevien uraanikaivosten valtaus ja varaustaulukko 7.1.2010 tilanteen mukaan
TEM: Suomen kaivostoiminnan kartta-aineisto (päivitä sivu selaimessa, ellei Suomen kartta tule heti näkyviin)
GTK: Suomen kaivostoiminnan kartta-aineisto ja pelkät uraanikaivokset
The Energy Report: Lista 144:stä uraanikaivostoimintaa harjoittavasta yrityksestä - englanninkielinen

Uraanikaivoshakemuksen vaiheet

Suomen kaivoslaki on vuodelta 1965 ja se on kaivosyhtiöille erinomainen ns. vapaa pääsy kaivoslaki (Free entry - mining law). Tällainen kaivoslaki löytyy useinmiten kehitysmaista.(1

Wanhan kaivoslain mukaan jos alueella ei ole kaavaa, hautuumaata, pyhää paikka tai tietä on ministeriön annettava valtauslupa yhtiölle. Jos ja kun alueelta löytyy taloudellisesti hyödynnettävä malmiesiintymä on ministeriön annettava kaivospiiripäätös. Wanhan kaivoslain mukaan uraani, torium ja radium eivät ole poikkeuksia.

Kaivosyhtiöiden ei tarvitse mainita etsivänsä uraania. (suora lainaus Työ- ja elinkeinoministeriön nettisivulta 22.8.2008): "Alla mainituissa varaus- ja valtausilmoituksissa yhtiö on ilmoittanut kyseessä olevan uraanin tai hakija on antanut ymmärtää kyseessä olevan uraanin. Listaus ei ole kattava, koska kaivoslain (503 / 1965 ) tai kaivosasetuksen (663 / 1965) mukaan varausilmoituksessa ei ole ilmoitettava sitä kaivoskivennäistä, jonka etsimiseksi hakija suunnittelee valtauksen tekemistä."

Yllä oleva wanhan kaivoslain porsaanreikä mahdollistaa myös uraanin piilovaltaukset, joita on jo löytynyt mm. Belvedere Resourcen osalta Kuusamon Kouver- ja Säynävaarasta sekä Kittilän Jerisjärveltä. Lisäksi Suomessa on kaivospiirejä vallattuna muille mineraaleille, mutta niiden sisässä on uraania ja toriumia. Tällaisia kaivospiirejä on mm. Polar Miningin Käylän Juomasuo, Rukan Sivakkaharju ja Kouvervaaran Lemmonlampi sekä Kittilän Pahtavuoma.

Lisäksi parhaillaan kaivoksen YVA-vaiheessa on jo norjalaisen Yaran Sokli, jossa fosfaattimalmiin on sidoksissa uraania, toriumia ja radiumia.(2 Kainuun Talvivaarassa (ent. tunnettu Losovaarana) on myös GTK mukaan pieniä määriä uraania.

Varaus

Kaivosvaraus on rekisterimerkintä, joka antaa etuoikeuden alueen valtaamiseen. Varausalueella saa tehdä vain jokamiehenoikeuksiin perustuvia toimia. Varaus on voimassa enintään yhden vuoden.

Valtaus

Kaivosvaltaus oikeuttaa enintään yhden neliökilometrin suuruisella valtausalueella tehtävään tutkimustyöhön esiintymän laadun ja laajuuden tutkimiseksi. Toimenpiteet vaihtelevat lohkare-etsinnästä ja erilaisista mittauksista näytteenottoon ja ojien kaivamiseen. Mielenkiintoisimmilla kohteilla voidaan tehdä syväkairauksia, koelouhintaa ja koerikastamista. Valtausoikeus on voimassa 1-5 vuotta ja siihen voi saada jatkoaikaa 3 vuotta.

Kaivospiiri

Kaivostoiminta edellyttää kaivospiirin hakemista eli kaivoskirjaa. Kaivoskirjan omistajalla on oikeus hyödyntää kaivoskivennäisiä. Se merkitsee myös kiinteistön käyttövallan siirtymistä maanomistajalta kaivosoikeuden haltijalle.

Lähteet:

1. Fennoskandian kaivoskonferenssi FEM
2. Lapin ympäristökeskus: Soklin kaivoshankkeen YVA
    Lappilaiset Uraanivoimaa Vastaan: Kannanotto Soklin YVA