Uraanivoimalahanke

Simo

Fennovoima tekee ympäristövaikutusten arviointia uraanivoimalan sijoittamisesta Simon Karsikkoniemeen ja Laitakarin saareen. Fennovoimassa suurimpana osakkeen omistajana on Saksan suurin energiakonserni E.O.N.

Simoon suunniteltu laitosalue sijaitsee 15 km:n päässä Kemin kaupungin keskustasta ja Simon keskustaan on 20km. Kemin ja Simon karsikkoniemen ydinvoimala-alueen 5 km säteilyvaaravyöhykkeen sisään saattaa jäädä Hepolan kylä. Kemi/Simon Karsikko- ja Maksniemessä asuu noin 2000 ihmistä.

Viiden kilometrin suoja-alueen sisällä saisi Säteilyturvakeskuksen määräysten mukaan asua vain 200 henkilöä.

Saksan säteilyturvakeskuksen rahoittaman tutkimuksen mukaan viiden kilometrin vyöhykkeen sisällä uraanivoimalasta on todettu kohonnut leukemiariski lapsilla. Kohonneen leukemia riskin viidentoista Saksan uraanivoimalan läheisyydessä oli aiemmin tutkimuksissaan todennut tohtori Körblein.¹

Simon uraanivoimalahanke sijoittuisi Simo-, Kemi- ja Torniojoki suuhun Suomen viimeisten vaelluskalajokien (merilohi ja taimen sekä vaellussiika) äärelle. Perämeren alueelle laskee myös Ruotsin puolelta Kalix- ja Luuleå -lohijoet. Simojokeen nousee myös nahkiainen.

Simoon suunnitellulta uraanivoimalalta päästettävien laudevesien määrä on 60-100 kuutiota sekunnissa riippuen reaktoriratkaisusta. Vertailuna viereisen Simojoen keskivirtaama on 38 kuutiota sekunnissa. Lauhdevedet johdetaan takaisin vesistöön 8-12 astetta lämminneinä. Kesäaikana lämpölauhdevedet voivat olla siis jopa 32-34C. Täten lämpölauhdevedet voivat haitata luonnonvaraisten vaelluskalojen nousua kutujokiin. Lohikalat ovat kylmän veden kaloja ja vaeltavat kesäaikaan, joten lämpölauhdevesien johdosta vaellusreitit uuttuvat. Lämpölauhdevedet lisäksi lämmittävät merialueita, voimistavat rehevöitymistä, muuttavat ekosysteemiä ja ravintoketjun lajeja.

Tutkimusten mukaan Loviisan uraanivoimala "syö" 23 000 kiloa kalaa vuodessa. Pieniä kaloja imeytyy jäähdytysveden ottoaukkoihin. Kalix-, Tornio, Kemi ja Simojoen meritaimet ja lohet ovat uhanalaisia ja jokaisen smoltin selviytyminen on tärkeää kalakantojen tulevaisuuden varmistamiseksi. Kemi/Simon uraanivoimala on lisäongelma Itämeren vaelluskalojen selviytymiselle.

Lähde:
1. Alfred Körblein: Childhood cancer near German nuclear power plants - 2007

Lisätietona Fennovoiman uraanivoimalahanke Pyhäjoella: Pro Hanhikivi ry.