Kitkajärven itäpuolen kaivoshankkeet

Kuusamossa 1800-luvulla nimismiehenä toiminutta K. W. Planting:ia pidetään Lapin kultaryntäyksen alullepanijana. 1830-luvulla kultaa löydettiin Kemijoen varresta ja se toi etsijöitä myös Kuusamoon. Nimismies kuljetti virkamatkoillaan vaskoolia ja otti näytteitä. Intohimoinen kullanetsintä vei hänet lopulta Kittilään, jossa hän arveli olevansa lähimpänä suuria kultaesiintymiä. Toisten löytämä kulta sokaisi hänet siinä määrin, että hän väärensi valtaushakemuksen omiin nimiinsä. Useiden oikeudenkäyntien jälkeen hänet tuomittiin korvauksiin. Kuusamo näyttää olevan malmikuumeiden alkupesä, sillä juuri sieltä Kouvervaarasta, ovat yleiseen tietoisuuteen putkahtaneet ensimmäiset 2000-luvun uraanin louhintahankkeet.

Kouvervaaran alueella on kautta aikojen ollut useita kultaan liittyviä kaivosvaltauksia. Malmitutkimukset alkoivat 1957, jolloin Suomen Malmi aloitti alueella kultaesiintymien kartoittamisen. Työtä jatkoi 1970-luvulla Outokumpu Oy, joka vuonna 1978 löysi sieltä uraania sisältäviä lohkareita. Sitten esiintymästä kiinnostui Geologian tutkimuskeskus, joka selvitti uraanin ja muiden malmien esiintymistä vuoteen 1987. Kouvervaarasta löydettiin kultaa, kuparia ja kobolttia useilta alueilta, joissa osassa mukana oli myös uraania. Esiintymät todettiin tuolloin kannattamattomiksi ja kaivosajatuksesta luovuttiin. Tuolloin löydetyt malmialueet nimettiin valtausalueidensa mukaan: Kouvervaara 1 ja 2, Kesäniemi 1, Riihivaara 1 ja 2, Rovavaara 1 ja 2, Apajalahti 1, Lemmonlampi. Nykyään näistä Lemmonlampi kuuluu kaivospiiriin ja muut ovat valtauksia.

Kouvervaara 1:n ja 2:n tutkimuksissa ilmeni, että uraania esiintyy kapealla yli kolme kilometriä pitkällä alueella. Esiintymä on lähes yhtenäinen, mutta sen uraanipitoisuus on vaihteleva, 50- 2710 ppm. Yksittäiset uraanipitoisuudet voivat nousta 1.5 %:iin. Leveys vaihtelee muutamista senteistä muutamiin metreihin. Alueelle tehtiin 22 syväkairausreikää (1759 m) sekä 50 tutkimusojaa. Alueella arvioidaan olevan 50-90 tonnia uraania. Tutkimuksissa todettiin uraaniesiintymän jatkuvan koilliseen, jota varten valtausalueet Rovavaara 1 ja 2 perustettiin. Tutkimusten aikana ei alueilta kuitenkaan löydetty kuin matalia uraanipitoisuuksia. Samaan aikaan löydettiin myös Kouvervaara 2:n eteläpuolelta 100-150 metriä leveä ja 5 km pitkä harva uraanipitoinen lohkareikko, jonka alkuperä jäi lopulta epäselväksi. Lohkarealueen tutkimista varten haettiin valtaukset alueille Riihivaara 1 ja 2. Paikoin lohkareissa oli suuria uraanipitoisuuksia, mutta niiden alapuolisesta kalliosta uraani puuttui.

Kesäniemi 1- niminen valtausalue sijoittuu nimestään huolimatta Kouvervaaran itärinteelle, Kouvervaara 2:n pohjoispuolelle. Sieltä löytyi kobolttia, kultaa ja kuparia. Alueelle kaivettiin 19 ojaa (353 m) ja porattiin 34 reikää (4704 m). Kultaa arvioitiin esiintymässä olevan 630 kg, kuparia 3160 tonnia ja kobolttia 1580 tonnia. Uraania ei näytteissä mainita tuolloin olleen. Sittemmin alueen on vallannut Belvedere Resources Finland Oy, joka mainitsee alueelta myös uraanin. Se on kairannut alueelle 15 reikää (1420 m) lisää. Lemmonlammen kaivospiiriä hallitsee Polar Mining Oy. Esiintymässä on arveltu olevan 15 kg kultaa, 360 tonnia kuparia ja 270 tonnia kobolttia.

Yllämainitun valtaus- kaivospiiri ryppään pohjoispuolelle Holtinlahden itäpuolelle sijoittuu Säynäjävaaran valtaus, jota asiakirjoissa kutsutaan myös Kirkkolehdoksi. Sitä hallinnoi Belvedere Resources, joka etsii alueelta mm. kultaa ja uraania.

Kuusamon Kitkan Kouvervaaran uraanivaltaus kuulemiskierrokseen paikallisten mielipide. Kuulutus nähtävillä

Valitus Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Kouvervaaran uraanivaltauksesta

• Valtausalueen ja sen välittömän lähiympäristön kiinteistöjen maanomistajat sekä vaikutusalueen yhdistykset ja yhteisöt: Valituskirjelmä
  
• Täydennys valitukseen

Euroopan suurimpana lähteenä tunnetun Kitkajärven länsirannoilla on
useita uraani- ja kultavaltauksia.

Euroopan Unionin direktiiveissä erityisen tarkkailun
kohteena olevaa tikankonttia (Cypripedium calceolus)
esiintyy useilla Kuusamon uraanivaltaus- ja varausalueilla.

Kuusamon Kouvervaaran uraanivaltausalueen rehevää kotkansiipilehtoa.

Artikkeleja aiheesta

Koillismaan uutiset 5.8.2010: Kitkan ja Kitkajoen kultauraanikaivoshankkeet edelleen aktiivisia
YLE uutiset 29.11.2008: Kuusamo vastustaa kaivosta Rukan läheisyyteen
Koillissanomat 30.10.2008: Namura Finland Oy jätti uuden hakemuksen Kouvervaaran uraanialueelle
Koillismaan Uutiset 16.10.2008: Kuusamossa keskusteltiin uraanin riskeistä