Kitkajärven itäpuolen kaivoshankkeet

Kuusamossa 1800-luvulla nimismiehenä toiminutta K. W. Planting:ia pidetään Lapin kultaryntäyksen alullepanijana. 1830-luvulla kultaa löydettiin Kemijoen varresta ja se toi etsijöitä myös Kuusamoon. Nimismies kuljetti virkamatkoillaan vaskoolia ja otti näytteitä. Intohimoinen kullanetsintä vei hänet lopulta Kittilään, jossa hän arveli olevansa lähimpänä suuria kultaesiintymiä. Toisten löytämä kulta sokaisi hänet siinä määrin, että hän väärensi valtaushakemuksen omiin nimiinsä. Useiden oikeudenkäyntien jälkeen hänet tuomittiin korvauksiin. Kuusamo näyttää olevan malmikuumeiden alkupesä, sillä juuri sieltä Kouvervaarasta, ovat yleiseen tietoisuuteen putkahtaneet ensimmäiset 2000-luvun uraanin louhintahankkeet.

Kouvervaaran alueella on kautta aikojen ollut useita kultaan liittyviä kaivosvaltauksia. Malmitutkimukset alkoivat 1957, jolloin Suomen Malmi aloitti alueella kultaesiintymien kartoittamisen. Työtä jatkoi 1970-luvulla Outokumpu Oy, joka vuonna 1978 löysi sieltä uraania sisältäviä lohkareita. Sitten esiintymästä kiinnostui Geologian tutkimuskeskus, joka selvitti uraanin ja muiden malmien esiintymistä vuoteen 1987. Kouvervaarasta löydettiin kultaa, kuparia ja kobolttia useilta alueilta, joissa osassa mukana oli myös uraania. Esiintymät todettiin tuolloin kannattamattomiksi ja kaivosajatuksesta luovuttiin. Tuolloin löydetyt malmialueet nimettiin valtausalueidensa mukaan: Kouvervaara 1 ja 2, Kesäniemi 1, Riihivaara 1 ja 2, Rovavaara 1 ja 2, Apajalahti 1, Lemmonlampi. Nykyään näistä Lemmonlampi kuuluu kaivospiiriin ja muut ovat valtauksia.

Kouvervaara 1:n ja 2:n tutkimuksissa ilmeni, että uraania esiintyy kapealla yli kolme kilometriä pitkällä alueella. Esiintymä on lähes yhtenäinen, mutta sen uraanipitoisuus on vaihteleva, 50- 2710 ppm. Yksittäiset uraanipitoisuudet voivat nousta 1.5 %:iin. Leveys vaihtelee muutamista senteistä muutamiin metreihin. Alueelle tehtiin 22 syväkairausreikää (1759 m) sekä 50 tutkimusojaa. Alueella arvioidaan olevan 50-90 tonnia uraania. Tutkimuksissa todettiin uraaniesiintymän jatkuvan koilliseen, jota varten valtausalueet Rovavaara 1 ja 2 perustettiin. Tutkimusten aikana ei alueilta kuitenkaan löydetty kuin matalia uraanipitoisuuksia. Samaan aikaan löydettiin myös Kouvervaara 2:n eteläpuolelta 100-150 metriä leveä ja 5 km pitkä harva uraanipitoinen lohkareikko, jonka alkuperä jäi lopulta epäselväksi. Lohkarealueen tutkimista varten haettiin valtaukset alueille Riihivaara 1 ja 2. Paikoin lohkareissa oli suuria uraanipitoisuuksia, mutta niiden alapuolisesta kalliosta uraani puuttui.

Kesäniemi 1- niminen valtausalue sijoittuu nimestään huolimatta Kouvervaaran itärinteelle, Kouvervaara 2:n pohjoispuolelle. Sieltä löytyi kobolttia, kultaa ja kuparia. Alueelle kaivettiin 19 ojaa (353 m) ja porattiin 34 reikää (4704 m). Kultaa arvioitiin esiintymässä olevan 630 kg, kuparia 3160 tonnia ja kobolttia 1580 tonnia. Uraania ei näytteissä mainita tuolloin olleen. Sittemmin alueen on vallannut Belvedere Resources Finland Oy, joka mainitsee alueelta myös uraanin. Se on kairannut alueelle 15 reikää (1420 m) lisää. Lemmonlammen kaivospiiriä hallitsee Polar Mining Oy. Esiintymässä on arveltu olevan 15 kg kultaa, 360 tonnia kuparia ja 270 tonnia kobolttia.

Yllämainitun valtaus- kaivospiiri ryppään pohjoispuolelle Holtinlahden itäpuolelle sijoittuu Säynäjävaaran valtaus, jota asiakirjoissa kutsutaan myös Kirkkolehdoksi. Sitä hallinnoi Belvedere Resources, joka etsii alueelta mm. kultaa ja uraania.

Kuusamon kultauraanihankkeen YVA-kuuleminen on alkanut

Asiakirjat löytyvät Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen nettisivuilta tai alla olevista suoralinkeistä:

Polar Mining Oy: Kuusamon Kultakaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma

• 1. TIIVISTELMÄ
• Johdanto
• Hankkeen kuvaus
• Kaivoksen toiminnot
• Ympäristövaikutusten arviointi
• Arviointimenetelmät
• 2. JOHDANTO
• 3. HANKKEESTA VASTAAVA
• 4. HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET
• 4.1 TAUSTA
• 4.2 KUUSAMON MALMIESIINTYMÄT
• 4.3 MALMIMETALLIT
• 5. HANKKEEN JA SEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS
• 5.1 HANKEVAIHTOEHTOJEN ESISELVITYS
• 5.2 HANKKEEN SIJOITTUMINEN
• 5.3 HANKEVAIHTOEHDOT
• 5.4 SUUNNITTELUTILANNE JA TOTEUTUSAIKATAULU
• 6. HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS
• 6.1 LOUHINTA
• 6.2 MURSKAUS
• 6.3 RIKASTAMO
• 6.4 KEMIKAALIEN KÄSITTELY
• 6.5 URAANIMINERAALIEN KÄSITTELY
• 6.6 LASTAUKSET JA KULJETUKSET
• 6.7 ENERGIA
• 6.8 VESIEN KÄSITTELY
• 6.9 JÄTTEET
• 6.10 MELU, PÖLY, TÄRINÄ
• 6.11 SULKEMINEN JA JÄLKITOIMENPITEET
• 6.12 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
• 6.13 YHTEENVETO HANKEVAIHTOEHDOISTA
• 6.14 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN
• 7. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
• 7.1 YLEISTÄ
• 7.2 ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
• 7.3 YVA-MENETTELYN OSAPUOLET
• 7.4 ARVIOINNIN TARPEELLISUUS
• 7.5 EHDOTUS VAIKUTUSALUEEN RAJAUKSEKSI
• 7.6 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS
• 7.7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN AIKATAULU

• 8. YMPÄRISTÖN NYKYTILAN KUVAUS
• 8.1 MAANKÄYTTÖ
• 8.2 ASUTUS
• 8.3 VIRKISTYS
• 8.4 ELINKEINOT
• 8.5 IHMISTEN KIINNOSTUNEISUUS HANKKEESTA
• 8.6 L IIKENNE
• 8.7 MAISEMA
• 8.8 LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ
• 8.9 MUINAIS- JA KULTTUURIHISTORIA

• 8.10 LUONNONYMPÄRISTÖ

• 9. ARVIOINTIMENETELMÄT
• 10. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT
• 11. SANASTO JA LYHENTEET
• 12. LÄHTEET

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus otti vastaan kansalaisten mielipiteitä hankkeesta 31.5. saakka

GTK: Kaivosrekisterin karttapalvelu
Tukes: Kullanhuuhdonta, malminetsintä ja kaivokset
TEM: Kaivostoiminta ja malminetsintä
Paikkatieto: Kuusamon valtaustilanne (kartta jäljessä GTK:n valtausvaraustaulukosta)

YVA-KUULUTUS

Kuusamon kultakaivos, Kuusamo

Polar Mining Oy on toimittanut Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointiohjelman, joka koskee Kuusamon kultakaivoshanketta.

Polar Mining Oy on selvittänyt kaivostoiminnan aloittamista Kuusamon Juomasuon, Hangaslammen, Pohjasvaaran sekä Meurastuksenahon ja Sivakkaharjun kultaesiintymien alueilla. Kultakaivoksen toiminta perustuisi kultaesiintymien louhimiseen useista satelliittikaivoksista ja kullan rikastamiseen ns. keskusrikastamolla.

Louhittavan ja rikastettavan malmin määrä tulisi olemaan noin 500 000 tonnia vuodessa. Mahdollisen kaivoksen toiminta-ajaksi on arvioitu vähintään viisi vuotta. Kullan lisäksi tutkimuksissa on selvitetty myös muiden metallien, kuten koboltin, kuparin, uraanin ja ns. harvinaisten maametallien esiintymistä. Kaivostoiminta voitaisiin käynnistää tarvittavien lupapäätösten jälkeen aikaisintaan vuonna 2013.

Hankkeessa on tarkoitus selvittää kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia ns. pohjoisella ja eteläisellä louhinta-alueella sekä kolmessa eri vesistöalueille sijoittuvissa vaihtoehtoisissa rikastamon toteuttamispaikoissa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään kaivoshankkeen vaikutuksia muun muassa ihmisen kokemaan ympäristöön, vesistövaikutuksia, melu- ja pölyvaikutuksia sekä vaikutuksia elinkeinoelämään. Samoin selvitetään lisääntyvän raskaan liikenteen ympäristövaikutuksia.

Toteuttamisvaihtoehtoina esitetään selvitettäväksi seuraavia vaihtoehtoja:

Arviointiohjelma nähtävillä

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on nähtävillä 29.4 - 31.5.2011 virka- tai aukioloaikoina Kuusamon kaupungintalolla (Kaiterantie 22, Kuusamo), Posion kunnan kunnanvirastossa (Kirkkotie 1, Posio) sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa (Veteraanikatu 1, Oulu) ja ELY-keskuksen Internet-sivulla osoitteessa: Kuusamon kultakaivos, Kuusamo.

Lisätietoja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä antaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa Mikko Lukkarinen, puh. 0400 180 586, sähköposti: mikko.lukkarinen(at)ely-keskus.fi . Hankkeesta ja ympäristövaikutusten arvioinnista vastaa Polar Mining Oy, yhteyshenkilö Urpo Kuronen, puh. 040 300 7806, sähköposti: urpo.kuronen(at)dragonmining.fi. Konsulttina hankkeessa toimii Ramboll Finland Oy, yhteyshenkilö Riikka Tammivuori, puh. 040 763 7090, sähköposti: riikka.tammivuori(at)ramboll.fi

Kuusamon Kitkan Kouvervaaran uraanivaltaus kuulemiskierrokseen paikallisten mielipide. Kuulutus nähtävillä

Valitus Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Kouvervaaran uraanivaltauksesta

• Valtausalueen ja sen välittömän lähiympäristön kiinteistöjen maanomistajat sekä vaikutusalueen yhdistykset ja yhteisöt: Valituskirjelmä
  
• Täydennys valitukseen

Keskustelufoorumi

Artikkeleja aiheesta